Jotain meni sopivasti nenään ja alkoi aivastuttaa. On ollut vähän koleaa ja vilu varpaissa on jatkuva. En oikein tiedä mihin pintaverenkiertoni on joutunut. Istuin tänään varpaat kuumassa vesisaavissa, mutta mitään ei tapahtunut. Varpaani ovat kylmän kylmät, samoin sormeni... and yes dear, it takes 25 years to get used to it.
Taas yksi tällainen viikko. Olen stressannut kaikesta turhasta, hoitanut asioita ja kun en ole stressannut olen ollut ahdistunut tulevista asioista. Opiskelu on jäänyt tässä vähän vähäiselle, koska keskittymiskyky on ollut miinus viis. Tentti on tulevana keskiviikkona, kaksi kirjaa jää viikonloppuun ja yksi, jonka olen jo lukenut, ei ole lainkaan sisäistetty. Itku ja hampaiden kiristys.
Huomiselle toivon voimia itselleni, pitäisi pystyä olemaan vakuuttava aikuinen aikuisten maailmassa, jossa aina ei ole kivaa. Tilanne on ikävä. Se vähän kauhistuttaa...parhaani teen. Please, don't shoot the messenger!
Mutta hei, mikä ei tapa, se vahvistaa.
Ensi perjantaina Tartuun viikonlopuksi, en jaksa olla vielä kovin innostunut. Innostun ehkä sitten tentin jälkeen.:) Sitäkin innokkaammin olen tänään ja eilen seurannut Iltasanomien ja SL Õhtuleht:n keskustelupalstojen Viro-Suomi- sotaa aiheesta matkailu, asiakaspalvelu, taksien turvallisuus jne. Suomalaisten mielestä palvelu on huonoa ja virolaisia ärsyttää suomalaiset juopot. Olen samoilla kannoilla molempien kanssa - vaikka kokemuksieni mukaan Virossa asiakaspalvelu on välillä vähän töykeää, niin enemmän päiväni pilaa tuhannen päissään sikailevat maailmanomistaja maamiehini. Mikä ei ole hyvää käytöstä kotona, ei taatusti ole sitä missään muuallakaan!
Näiden kyseisten lehtien harjoittama jatkuva Viro- Suomi vastakkain asettelu on mielenkiintoista - hassua kuinka tarkasti toisen lehden julkaisuja seurataan! Itse yllätyin kuinka usein virolaisista lehdistä löytyy juttuja Suomesta - Suomen lehdet luetaan tarkasti ja niistä uutisoidaan paljon. Tänään jatkui myös eestin kurssini, olin loman jälkeen pihalla kuin lumiukko. Ei muuta kuin eteenpäin.
ps. viime syksynä huomasin jutun myös virolaisesta lehdestä jutun siitä, kuinka nuoripari oli *tehnyt sitä* Tartussa Emajõen yli kulkevan kaarisillan päällä ja joku oli huomannut, ottanut kuvia ja laittanut nettiin. Saksassa ja Iso-Britanniassa tämä ylitti uutiskynnyksen.. No, viime yönä oli kyseiseen paikkaan kiinnitetty muutama pumpattava barbara jatkamaan sukua, jotka palomiehet kävivät tänään sieltä poistamassa. Että näin heillä.
Taas yksi tällainen viikko. Olen stressannut kaikesta turhasta, hoitanut asioita ja kun en ole stressannut olen ollut ahdistunut tulevista asioista. Opiskelu on jäänyt tässä vähän vähäiselle, koska keskittymiskyky on ollut miinus viis. Tentti on tulevana keskiviikkona, kaksi kirjaa jää viikonloppuun ja yksi, jonka olen jo lukenut, ei ole lainkaan sisäistetty. Itku ja hampaiden kiristys.
Huomiselle toivon voimia itselleni, pitäisi pystyä olemaan vakuuttava aikuinen aikuisten maailmassa, jossa aina ei ole kivaa. Tilanne on ikävä. Se vähän kauhistuttaa...parhaani teen. Please, don't shoot the messenger!
Mutta hei, mikä ei tapa, se vahvistaa.
Ensi perjantaina Tartuun viikonlopuksi, en jaksa olla vielä kovin innostunut. Innostun ehkä sitten tentin jälkeen.:) Sitäkin innokkaammin olen tänään ja eilen seurannut Iltasanomien ja SL Õhtuleht:n keskustelupalstojen Viro-Suomi- sotaa aiheesta matkailu, asiakaspalvelu, taksien turvallisuus jne. Suomalaisten mielestä palvelu on huonoa ja virolaisia ärsyttää suomalaiset juopot. Olen samoilla kannoilla molempien kanssa - vaikka kokemuksieni mukaan Virossa asiakaspalvelu on välillä vähän töykeää, niin enemmän päiväni pilaa tuhannen päissään sikailevat maailmanomistaja maamiehini. Mikä ei ole hyvää käytöstä kotona, ei taatusti ole sitä missään muuallakaan!
Näiden kyseisten lehtien harjoittama jatkuva Viro- Suomi vastakkain asettelu on mielenkiintoista - hassua kuinka tarkasti toisen lehden julkaisuja seurataan! Itse yllätyin kuinka usein virolaisista lehdistä löytyy juttuja Suomesta - Suomen lehdet luetaan tarkasti ja niistä uutisoidaan paljon. Tänään jatkui myös eestin kurssini, olin loman jälkeen pihalla kuin lumiukko. Ei muuta kuin eteenpäin.
ps. viime syksynä huomasin jutun myös virolaisesta lehdestä jutun siitä, kuinka nuoripari oli *tehnyt sitä* Tartussa Emajõen yli kulkevan kaarisillan päällä ja joku oli huomannut, ottanut kuvia ja laittanut nettiin. Saksassa ja Iso-Britanniassa tämä ylitti uutiskynnyksen.. No, viime yönä oli kyseiseen paikkaan kiinnitetty muutama pumpattava barbara jatkamaan sukua, jotka palomiehet kävivät tänään sieltä poistamassa. Että näin heillä.
Kommentit