Palailtiin juuri 50-vuotis pippaloista mummulasta. Oli ihan hauskaa, takapihalla juhlittiin joka juhannukseen kuuluvaan tyyliin...:) Nyt vaan hankien keskelle oli rakennettu laavu grilleineen, kota ja puolijoukkueteltta ja ruokaa (pottuvoita ja poronkäristystä, nami) ja juomaa riitti... Ja vielä sukulaisiakin oli ihan kiva nähdä, heh, ihme ja kumma. Ei vaan, kiva päivä oli. Nyt vaan kaikki vaatteet haisee ihan savulle ja väsyttää kummasti... Näin muuten ihanaisen koiran, pienen Tillin, joka tykkäsi istua minun sylissä, jyystää kenkiä ja  nukkua. Ihana vauvahauva.

Mietittiin Annin kanssa huomista uudenvuoden aattoa ja ajateltiin tehdä jotain yhdessä joko Suolahdessa tai Kuokkalassa. Olisihan se ensimmäinen kerta, jolloin näkisi Suolahden yöelämää, ooh! Mistä olenkaan jäänyt paitsi! Heh, ehkä me jotain keksitään. Ei sillä, on kaverit pyytäneet toki mukaansa, mutta jotenkin tuntuu heidän porukkaansa tuppautumiselta. Se on tyhmää, myönnän, koska tiedän, etteivät he niin ajattele! Mutta niinhän se aina menee, vika on omien korvien välissä ja ei viitsisi uudenvuoden aattona tuppautua kenenkään tuntemattoman kotiin, vaikka kutsu onkin käynyt... Mutta ei tämä nyt vielä ihan varmaa ole, varokaa vaan, saatan minä vielä sinne tulla tupsahtaakin...:)

Hyvää yötä, nyt nukahdan pystyyn.